Viime torstaina vietettiin autotonta päivää. Vietin sitä istuen autossa Tammistossa ruuhka-aikaan. Oikeastaan minun olisi pitänyt istua siellä ihanan sähköpyöräni kyydissä, ja oikeastaan tämän piti olla autoton vuoteni.
Myin kesällä romulaatikon edellisen autoni, sillä sen ylläpitäminen oli hirvittävän hintaista ja huomasin pärjääväni mainiosti ilmankin. Päätin, että seuraavan kerran kun ostan auton, se toimii sähköllä tai on vähintäänkin hybridi. Sitä ennen viettäisin autottoman vuoden.
Autoton vuoteni kesti kaksi viikkoa. Ne kaksi viikkoa selasin maanisesti Nettiautoa ja tajusin, että sekä sähköautot että hybridit ovat tämänhetkisen budjetin ulottumattomissa. Lopulta kävelin autokauppaan ja ostin tavallisen, E10-bensalla kulkevan auton. Toivon, ettei se paljastu rahaa syöväksi romulaatikoksi.
Ennen autokauppareissua harkitsin myös auton vuokraamista silloin, kuin sitä oikeasti tarvitsisin.
Muuten kiva idea, mutta meillä on kaksi koiraa, jotka ovat usein mukana silloin, kun matkaa tehdään pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Vuokra-autoissa ei yleensä saa kuljettaa eläimiä, ja jos saa, niistä napsahtaa melkoinen lisämaksu. Laskin, että meille sopivan auton vuokraaminen noin kymmenen kertaa vuodessa tehtäviä pidempiä reissuja varten tulee kalliimmaksi kuin meille sopivan auton omistaminen (ja auton omistaminen on muuten tässä maassa aika kallista).
En tiedä onko minusta koskaan viettämään autotonta vuotta, mutta edelleen toivon, että joskus minusta vielä tulee sähköauton omistaja.
Vähän olen kateellinen norjalaisille. Koska jos asuisimme Norjassa, meillä luultavasti olisi sähköauto.
Norjan hallitus suunnittelee kieltävänsä perinteisten polttomoottoriautojen myynnin vuoteen 2025 mennessä, ja maa on muun muassa vapauttanut sähköautot autoverosta kokonaan.
Olisin varmasti myös pärjännyt ilman autoa. Autottomuus olisi kiillottanut mukavasti sähköpyöräilijähippikruunuani ja tehnyt minusta omasta mielestäni paremman ihmisen. Rahaa tuskin olisi säästynyt (ks. yllä), ja olisin joutunut turvautumaan sen verran paljon muiden kuskattavaksi, ettei autottomutta olisi voinut perustella ympäristösyillä.
Myönnetään myös, että auto on aika kiva keksintö.
Vaikka Helsingissä on huippuhyvä julkinen liikenne, tässä maassa on monta paikkaa, joihin ei pääse ilman autoa. Autolla liikkuva on vapaa liikkumaan, oikeastaan mihin vain ja milloin vain. Ja vapaus jos jokin on aika kivaa.
