Uncategorized

CV Unplugged

FullSizeRender (2)

Syytän tästä blogista ja blogipostauksesta Twitterissä ja Facebookissa kiertänyttä #firstsevenjobs -haastetta. Tuli nimittäin tällainen yks ajatus, ja satuin avaamaan WordPressin. Ilman sitä yhtä ajatusta olisin luultavasti käyttänyt tämänkin hetken pelaamalla Pokémon Go:ta tai tekemällä jotain muuta yhtä kehittävää.

Tässä CV:ni ensimmäiset kultakimpaleet, olkaa hyvät:

#1 Markkinoinnin harjoittelija

Olin 14 tai 15 ja kauhuissani, sillä vanhempani olivat päättäneet, että minun pitäisi tienata omaa rahaa ja hankkia työkokemusta. Minulle sysättiin maailman helpoin ja kivoin kesätyö. Istuin kahtena peräkkäisenä kesänä tietokoneella käymässä läpi rekrytointifirman käyttäjäprofiileja. Koska olin superujo ja kaikkia muita työntekijöitä noin puolet nuorempi, en uskaltanut jutella juuri kenellekään.

Tienaamani rahat käytin todella fiksusti. Ostin ensimmäiset omat stereoni (oikeasti fiksu ostos, toimivat nimittäin edelleen mallikkaasti!) sekä sähkökitaran (toimii luultavasti yhä mallikkaasti, mutta en koskaan opetellut soittamaan sitä kunnolla).

#2 Painotalon postittaja

Nyt, kun olin päässyt materian ja mammonan makuun, halusin lisää rahaa sekä kivan ja sisäsiistin kesätyön. Päädyin elämäni ehkä pitkäveteisimpään työhön painotalon postittamoon. Tehtävänkuvaani kuului esitteiden laittaminen kirjekuoriin ja kirjekuorien sulkeminen. Kahdeksan tuntia päivässä.

Painotaloon oli tasan 35 minuutin ajomatka kotoa. Ajoin sen isäpuoleni ostamalla, vuoden 1987 Saab 900:lla. Auto söi kalleinta mahdollista bensaa ja siten puolet tienaamistani rahoista, mutta jos en oppinut postittamon puolella mitään kovin mullistavaa, opin ainakin ajamaan ilman ohjaustehostinta.

#3 Golfkentänhoitaja

Seuraavana kesänä päädyin golfkentälle nyppimään rikkaruohoja ja leikkaamaan nurmikkoa. Onnistuin ajamaan muutaman kerran ojaan, mutta olin superylpeä siitä, että osasin kesän päätyttyä ajaa isoja maatalouskoneita ja tekemään niillä erimallisia raitoja nurmikkoon (todella hyödyllinen taito myös nykyisellä pihalla!).

Tienaamani rahat käytin pääasiassa juhlimiseen ja matkusteluun. Kokeilin golfin pelaamista elämäni ensimmäiset ja toistaiseksi viimeiset kerrat.

#4 Neste-liikenneaseman ja K-marketin myyjä

Sen jälkeen, kun olin tuhlannut kaikki edellisessä työssä tuhlaamani rahat juhlimiseen ja matkustamiseen, tarvitsin lisää rahaa, jotta voisin juhlia ja matkustaa hieman enemmän. Sain vuokrafirman kautta töitä Keravan Nesteeltä.

Aikaisista aamuherätyksistä ja myöhäisistä iltavuoroista huolimatta päädyin viettämään kassan ja kylmiön hyllyjen takana lähes kaksi vuotta. Opin, miten kauppaa hoidetaan, miten tuotteet tilataan, miten myymälävarkaat napataan ja milloin kannattaa soittaa poliisi, miten nälkäisille automiehille tehdään hodareita sekä miten autonpesukonetta huolletaan. Vaikka palkka oli mitä oli, huoltsikalla oli oikeasti hauskaa olla töissä. Olisin siellä varmaan vieläkin, jos en olisi kyllästynyt kulkemaan illan viimeisellä N-junalla kotiin.

#5 ABC:n myyjä ja tarjoilija

Lopetin jossain vaiheessa huoltoasemalla työskentelyn, koska yritin opiskella, ja koska illan viimeinen N-juna oli usein aika tuskallinen kokemus. Jostain syystä päädyin kuitenkin tekemään satunnaisia työvuoroja silloin tällöin muille huoltoasemille ja esimerkiksi ABC:lle. Jouduin edelleen käyttämään illan viimeistä junaa, enkä päässyt pätemään moottoriöljyjen tuntemuksella. Ikävöin Keravalle ja hain pian muita töitä.

#6 Laukkukaupan myyjä

Huoltoasemilla piti aina pukeutua työvaatteisiin, mutta toista oli ostarilla! Laukkukaupassa pääsin leikkimään muotitietoista ja tekemään tähänastisen työurani helpointa työtä: koska asiakkaita oli vähän, käytin työajan lähinnä lukemalla naistenlehtiä kassan takana ja ihmettelemällä, miten paljon ihmiset olivat valmiita maksamaan kiinassa valmistetuista tekonahkalaukuista.

Silloin, kuin asiakkaita joskus kävi, opettelin myymään matkalaukkuja. Kenellekään tuskin tulee yllätyksenä, että kyseinen firma meni sittemmin konkurssiin. Silloin olin jo seuraavassa pestissä.

#7 Kamerakaupan myyjä ja asiakaspalveluhenkilö

Minut palkattiin erääseen tuolloin hiljattain laajentuneeseen kameraliikkeeseen asiakaspalveluhenkilöksi. Pian selvisi, että työ oli sitä ihan samaa myyntityötä kuin kaikkialla muuallakin. Periaatteessa kiva juttu, mutta en tiennyt kameroista mitään. Parin vuoden aikana opin kuitenkin tunnistamaan hyvän objektiivin huonosta ja myymään tarjouksessa olleet halpiskamerat pahaa-aavistamattomille turisteille.

 

Jonnekin listan väliin kuuluisi myös kolmipäiväinen pestini toimistosiivoojana (sain rahat yhteen viikonloppulomaan Keski-Euroopassa ja ikuisen trauman siivoamista kohtaan) sekä palkattomat työharjoittelut heppatallin yleishyypiönä (sain palkkaa ratsastustuntien ja ruoan muodossa) ja eräässä legendaarisessa Jyrki-ohjelmassa (palkaksi leffaliput). Jälkimmäisessä tehtäväni oli lähinnä vastata puhelimeen ja availla fanipostia. Olin yhtä pahassa kipsissä kuin ensimmäisessä työssäni (listan kohta #1) ja päätin, etten ikipäivänä hae töihin media-alalle.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s